tarinani
Formula-toimittajasta luomuarkkitehdiksi
Minusta tuli arkkitehti vähän vahingossa. Asuin Saksassa ja tein töitä formula 1 -toimittajana. Kaipuuni saada ankkuripaikka Suomeen johti siihen, että aloin suunnitella kakkoskotia kotikonnuilleni Tampereen Aitolahdelle. Sitä pyöritellessäni huomasin, miten kiehtovaa arkkitehtuuri on. Samaan aikaan aloin väsyä jatkuvaan matkustamiseen työssäni ja päätin, että teen elämässäni vielä jotain muuta. Aluksi innostuin energiatehokkuudesta ja kouluttauduin passiivitalosuunnittelijaksi. Vuotta myöhemmin ryhdyin opiskelemaan arkkitehtuuria. Se käänsi katseeni energiatehokkuudesta luonnollisten rakennusmateriaalien puoleen. Luettuani lehdestä itävaltalaisen savirakentajan Martin Rauchin kirjoittaman artikkelin, jotain minussa liikahti. Tartuin siltä istumalta puhelimeen, soitin hänelle ja pyysin päästä harjoittelijaksi. Hän sanoi, että harjoittelupaikat on jaettu jo seuraaviksi puoleksitoista vuodeksi, mutta jos haluaisin, niin voisin tulla kesäloma-apulaiseksi saviseinien esivalmistukseen. Niin tein, ja sen jälkeen olin koukussa. Sattuman oikusta sain myös asua sen kesän hänen savitalossaan. Savesta tuli lempimateriaalini. Se on samanaikaisesti herkkä ja rujo, maanläheinen ja majesteettinen, ominaisuuksiltaan ja hiilijalanjäljeltään ylivoimainen, sitä on kaikkialla ja vielä ilmaiseksi. Todellinen tulevaisuuden materiaali. Jotain samaa on myös puussa. Se elää, etenkin hirsitalossa, mutta eläminen on nähtävä laatuna, ei virheenä, joka pitäisi eliminoida. Kakkoskodin rakentaminen hirrestä ja savesta alkoi jo opiskelujen aikana. Se jatkui vielä valmistuttuani kesälomilla, kun olin töissä müncheniläisessä arkkitehtitoimistossa. 2020 kakkoskodista tuli ykköskoti, ja samalla oman arkkitehtitoimistoni kotipaikka, toiveena saada sormet saveen taas mahdollisimman pian. Ja miksei puuhunkin.
SUUNNITTELUFILOSOFIANI
Paikan henki ja mittasuhteiden taide
Suunnittelun lähtökohta on aina rakennuspaikka. Sillä on oma historiansa, sen maanpinta voi olla tasainen tai polveileva, sen maisemat ovat erilaiset eri suuntiin. Rakennuspaikan ympäristö määrittää paikan hengen. Uuden rakennuksen tulisi istua ympäristöönsä niin, että se ei kyynerpäillään tunge muita rakennuksia sivuun tai tee itsestään numeroa, vaan astuu naapurustoonsa toisia kunnioittaen, mutta kuitenkin hyvällä itsetunnolla. Tulos on onnistunut, jos uusi rakennus sanoo ympäristölleen: “Minä olen samanarvoinen kuin te, en parempi, en huonompi. Yhdessä me luomme ympäristön, jossa on hyvä elää.”
Rakennuksen muodon etsinnässä auttaa mittasuhteiden taide. Se on ikivanha laji, jo antiikin ajoista tuttu, ja kaikki modernismin mestaritkin hallitsivat sen. Kauniille mittasuhteille on oma matematiikkansa (kuten kultainen leikkaus ja triangulum), jota käyttämällä arkkitehtuuriin saa ryhtiä, mutta hyvään lopputulokseen kuuluu myös ripaus spontaania luovuutta ja hallittua sääntöjen rikkomista.
Materiaaleissa suosin yksiaineisia, massiivisia puu-, savi- ja tiilirakenteita. Niistä on rakennettu taloja vuosituhannet. Niihin ei tule monista kerroksista ja höyrynsulun virheistä johtuvia kosteusvaurioita. Ne myös kestävät vuosisatoja. Rakennuksen sisälläkin puu ja savi ovat parhaita raaka-aineita, sillä ne pystyvät sitomaan ja luovuttamaan kosteutta ja siten tasaamaan kosteuspiikkejä rakennuksen sisällä. Ne, samoin kuin luonnonkivi ja tiili, ovat materiaaleja, jotka koskettavat. Niistä syntyy sielukas koti.
CV
Lyhyt elämänkertani
syntynyt 1968 Helsingissä
1987 ylioppilas | Tampereen Lyseon lukio
1994 teologian maisteri | Helsingin yliopisto
1997 toimittaja | Deutsche Journalistenschule, München, Saksa
2009 sertifioitu passiivitalosuunnittelija | Passivhaus Institut, Darmstadt, Saksa
2014 arkkitehtuurin kandidaatti | Hochschule München, Saksa
2016 arkkitehtuurin maisteri | Hochschule München, Saksa
1998–2010 toimittaja (mm. Helsingin Sanomat, Süddeutsche Zeitung, Financial Times Deutschland)
2011 trainee | LehmTonErde Martin Rauch, Schlins, Itävalta
2011-2016 passiivitaloasiantuntija, | Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
2014 trainee | 03 Architekten, München, Saksa
2017-2019 arkkitehti | Nuyken von Oefele Architekten, München, Saksa
2017-2019 assistentti | TU München, prof. Florian Nagler, Saksa
2020- Arkkitehtitoimisto Päätalo Oy, Tampere